Kymmenen pistettä verkkokoulutus alkaa olla lopuillaan. Viimeisenä tehtävänä on pohtia mitä kaikkea kurssi on antanut, mitä on oppinut, miten kurssia voisi kehittää ja toteutuivatko kurssille asettamani toiveet.
HUH HUH....tulee mieleeni ensimmäisenä kun ajattelen tätä kurssia. Kurssin alkaessa olin innostunut mutta samalla vähän hämillään. Ilmoittauduin kurssille Turussa pidetyssä sosiaalisen median starttipäivässä ja jotenkin ajattelin että kurssi alkaa vasta ensi syksynä. Hämmästys oli siis suuri kun ensimmäiset lintulaudan tehtävät tulivatkin jo ennen hiihtolomia. Päätin heti alussa, että teen tehtävät heti ja tunnollisesti ja kuvittelin tietäväni netistä ja sosiaalisesta mediasta paljon. Sain kuitenkin pian huomata,että olen vielä täysin lähtökuopissa sosiaalisessa mediassa toimimisen suhteen. Suurimman haasteen koin kun en ehtinytkään yhden viikon aikana tekemään yhtä tehtävää ja tehviä kasaantui......oli todella vaikeaa ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä kasautuneet tehtävät.
Kurssin sydän lintulauta oli mielestäni hyvä ja selkeä työväline koko kurssille. Aluksi kävin aina katsomassa mitä/miten muut kurssilaiset olivat lintulaudalle kirjoittaneet ja millaisia ajatuksia muilla kurssilaisilla oli. Valitettavasti moni lintulaudalle kirjautunut jätti kurssin kesken ja lopuksi meitä oli vain muutama innokas kurssilainen. Koin että lintulaudan kautta oli helppo pyytää neuvoa, apua ja sinne oli muutenkin helppo kirjoitta esim. ajatuksia hartauksista. Tämän tapainen sivusto sopii mielestäni hyvin kurssisivuksi. Kaikki oli selkeästi löydettävissä ja vähemmän nettiä käyttäneenkin oli helppoa liikkua sivulla.
Koin kurssin aluksi että tunnen sosiaalisen median hyvin ja tiedän miten sitä voi hyödyntää työssä. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, sain kurssin aikana huomata että monet jutut olivat minullekin uusia. Olen aina sanonut ja kokenut, että en ole mikään blogikirjoittaja. Heti kurssin aluksi piti perustaa oma blogi ja tehtävistä tuli aina kirjoittaa blogiin. Yllätykseksi huomasin että kirjoittaminen blogiin olikin aika helppoa, eikä se tuntunut koskaan haastelliselta. Taas sain huomata, että koskaan ei kannata sanoa, ei koskaan. Enään en pidä oman blogin kirjoittamista mahdottomana ajatuksena. 
Toinen minulle uusi kokemus oli google documents:in käyttö. Googlea ja muita sen palveluja käytän viikottain, mutta dokomenttipalvelun käyttö oli minulle uusi juttu. Uskon, että dokumentti-palvelun käyttöä voisi hyödyntää esim, partiokoulutusten suunnittelussa. Tai erilaisten työprojektien yhteydessä. ...LOISTO JUTTU SIIS!!
Kolmas minulle uusi asia oli tämä verkkosorsastus. Tästä verkkosorsastuksesta meinasi tulla minulle koko kurssin suurin kompastuskivi. En aluksi meinannut millään ymmärtää mitä verkkosorsastus oikein on, mutta viimein tämäkin asia valkeni mulle. Aina siis oppii jotain uutta.
Kurssi oli kaikin puolin todella hyvä ja hyödyllinen. Ihmiset ovat entistä enemmän mukana sosiaalisessa mediassa, ja siksi myös kirkon tulee olla siellä missä ihmiset ovat. Koin että opin kurssin aikana hyviä ja hyödyllisiä neuvoja siitä miten sosiaalisessa mediassa toimitaan. Yhteys muihin kurssilaisiin ( Ariin,Kaisaan ja kouluttaja Mikaan) oli koko aja hyvä ja toimiva. Oli mukavaa toimia yhdessä ja olla osa kurssia. Kiitos kouluttajalle, hyvistä ja selkeistä tehtävistä ja kaikista tietoiskuista joita kurssitehtävien yhteydessä tuli esille.
Annan nyt lopuksi vielä yhden kehitysidean/ajatuksen....Voisiko jatkossa miettiä esim kahden kurssiryhmän yhdistämistä, jos moni kurssilainen jää kesken kaiken pois? Kurssin yhtenä tavoitteena oli tiivis yhteistyö muiden kurssilaisten kanssa ja yhdessä oppimisen ilo. Tämä asia jää helposti puolitiehen, jos kurssilla on vain muutama aktiivinen osallistuja ja kirjoittaja. Yhdistämällä esim kaksi kurssia voisi kurssilaiset saada enemmän vertaistukea ja palautetta/kommentteja blogikirjoituksiin ja kurssin aikana syntyneisiin ajatuksiin.
Tälläisin ajatuksi levitän siipeni ja lähden katsomaan miten siipeni kantavat sosiaalisen median maailmassa!!
KIITOS.....10.pistettä ja papukaijan merkki!!
